Uusi koti
Kaikki valmista, pirskeet jatkuu täällä:
jalmari.kapsi.fi/vinkkeli
Jätä kommentti 02.04.2007 Mon 13:50
Muuttotalkoot
Vinkkeli on lyhyen elinkaarensa aikana joutunut mitä kummallisimpiin päivitysongelmiin, varsinkin tämän Thaimaan-rupeaman aikana. Aluksi ei omasta huoneestani ollut yksinkertaisesti toimivaa yhteyttä maailmalle ja tämän jälkeen olin niin paljon matkoilla että päivitystahti vain hautautui muun kiireen alle. Vaihdon loppuaikana taas koettiin oudoin ongelma: omalta koneelta ei yksinkertaisesti päässyt niin selaimella kuin ftp-yhteydelläkään(joka oli koko 5kk pimeänä, kiitos Cyber Oasis) Vinkkelin sivuille. Harvinaisen kummallista, kaikki muut osoitteet toimivat, tämä ei. Ehkäpä tämä oli Cyber Oasiksen työntekijän kiero käytännön jekku, tai Scenegroupin ennenaikainen pääsiäispila. Tiedä häntä.
Asiasta toiseen: tärkeä uutinen teille, harvat lukijat:
Vinkkelin serveritila tulee muuttumaan ja tämä tarkoittaa myös Vinkkelin osoitteen muutosta. Domain puukala.com jää vain haikeaksi muistoksi mieliin ja tästä eteenpäin Vinkkelin palveluntarjoajana toimii kapsi.fi. Näinollen jalmari.puukala.com/vinkkeli jää siis vanhaksi ja pian tämä blogi löytyy osoitteesta jalmari.kapsi.fi/vinkkeli
Tavarat siirtyy uuteen osoitteeseen pikkuhiljaa ja toivottavasti koko hoito on pystyssä uudessa osoitteessa jo ensi viikolla. Siihen asti voi odotella Thaimaan-komennuksen loppuajalta merkintöjä ja kuvia, sillä yhteyden puutteen takia en päässyt kirjoittamaan tai lisäämään kuvia ja ne tulevat hieman viiveellä. Mutta tulossa kuitenkin.
Jätä kommentti 23.03.2007 Fri 16:09
Roihu
Kun rantauduimme Jennin kanssa Phi Phi:n paratiisisaarelle, horisontista nousi iso käry. Ihmisiä juoksi ympäriinsä. Myöhemmin selvisi että paikallisten ravintoloita ja myymälöitä oli palanut. Aika perustavaa laatua oli tuho ollut, onni ettei koko saari palanut.
3 Kommenttia 18.02.2007 Sun 12:54
Normipäivä
Kello soi, kello on kahdeksan. Pahus, väsyttää. Torkku. Torkku. Väkisin ylös ja sängylle hetkeksi istumaan. Takana ei ole kuin 3,5 tuntia unta tänään palautettavan tehtävän viimeistelyn takia. Huoh, hampaat puhtaaksi ja koulupuku päälle.
Tunnit on tänään Bangkadissa, 10 kilometriä kotoa. Pitää mennä tukevaa munaravia kampuksen portille, bussi tulee siitä ohi noin puoli yhdeksän aikaan. Bussi ei onneksi ole täynnä, pääsee istumaan. Kotitehtävä palautetaan, tunnilla sama hölinä mitä aina ennenkin. Opettaja vaatii hiljaisuutta ja uhkailee höliseviä oppilaita, mutta ei ikinä tee asialle sen kummemmin mitään. Tauolla melu yltyy kiljumiseksi. Kahvia.
Takaisin kotiin ja koneen äärelle. Työhakemuksia, opintosuunnitelmaa, EVTEK:n kursseja ja hengausta. Torkut, pää jumissa. Illalla taas porukalla syömään illallista paikalliseen. Jos tänään kokin liikkuvasta kotikeittiöstä ottaisi vanhan suosikin, Phat Thai Kain. Paistettuja nuudeleita ja kanaa. Nam.
—
Tässäpä eräs monista normipäivistä täälä Rangsitin pikkukylässä. Tahtoo aina Suomeen päin juteltaessa keskustelu menemään siihen miten reissut on mennyt ja missä sitä on kaikkialla käyty. Taitaa jotkut ajatella, että täälä ei ole muuta tehtykään kuin matkusteltu. No, melkein kaikki jutut on ollutkin matkustelusta, mutta kyllä sitä arki täälä Thaimaassakin asustaa. Koulua on joka viikko, tehtäviä tulee tasaiseen tahtiin ja dormeilla tekeminen joskus vähissä. Urheilla ei aina jaksa, Bangkok on tunnin matkan päässä.
Muuten menee hyvin ja Jenni tulee huomenna visiitille. Sekös saa hymyn naamalle!
2 Kommenttia 07.02.2007 Wed 10:25
Pallopeli Vietnamista
Näin pelaa amatöörit tätä villiä sulalla varustettua pallopeliä.
Ja näin ammattilaiset. Huomaa tyyli.
Jätä kommentti 05.02.2007 Mon 07:51
Hässäkkä
Hyvä esimerkki liikenteestä Hanoissa. Lopun kruunaa cyclo-kuski joka tulee kalastelemaan asiakkaita.
Jätä kommentti 02.02.2007 Fri 12:57
Hanoi Rocks
Toinen ulkomaanreissu odotti, matkakohteena Vietnam ja maan toisiksi suurin kaupunki, Hanoi. Nopeassa tahdissa matkustaminen tuli, sillä saavuttuamme Kambodzasta maanantaina, jatkoimme keskiviikkona Vietnamiin. No, silloin mennään kun on mahdoliisuus. Ja vieläpä kun lentoliput saa halvalla.
Hanoin lentokentalle paastyamme vastassa odotti erikoinen yllatys. Paikalliset asukit olivat sonnustautuneet kukin talvitakkeihin ja pipoihin, jalassa talvikengat. Me Suomalaiset kun astelimme tahan entiseen Pohjois-VIetnamin paakaupunkiin shortsit jalassa, t-paita paalla. Oli kylma. Seuraava askel oli nostaa paikallista rahaa, Vietnamin dongeja. Olo oli pollea kun automaatista putkahti 2.000.000 dongia. Ensimmaista kertaa sita oli miljonaari! Ja kaikki tama hupi sopivaan sadan euron hintaan.
Taman jalkeen kentalta suhattiin keskustaan minibussilla ja matkalla nahtiinkin ensimmainen liikenneonnettomuuden uhri. Mopo oli ilmeisesti tormannyt Pick Uppiin ja paikan ymparilla parveili kymmenia paikallisia ihmettelemassa tapahtunutta. Ei kuitenkaan paikallisille uutta, Hanoissa kun on kaksi miljoonaa mopoa ja viime vuonna maassa tapahtui 40 000 onnettomuutta liittyen mopoihin. Maassa kuolee n. 40 ihmista paivassa naissa kolareissa. Ehka sen takia ‘jopa’ 3% ajajista kayttaa kyparaa, sen ollessa laissa maarattya… Kaupunkia muutenkin leimaa liikenteen kaoottisuus. Siellä ajetaan missä pystytään, kaistoista ja ohjeista ei välitetä paskan vertaa.
Kylmyyteen totuttuamme otimme jalat alle ja lahdimme kiertamaan kaupunkia. Varsin mukava kaupunki, jonne kylla mielellaan menisi uudestaankin. Ehka vahan lampimalla saalla tosin. Asukit olivat hyvin ystavallisia ja kaupungin arkkitehtuuri oli miellyttavaa, vaikkakin kohtalaisen lansimaalaista johtuen ajasta Ranskan vallassa. Halpaakin oli, huomattavasti halvempaa kuin Kambodzassa mika tuli jonkinlaisena yllatyksena. Halvimmillaan esimerkiksi iso lasillinen paikallista, joka yo painettavaa 3% kaljaa maksoi 2000dongia, 10 senttia. Majoitus kustansi noin 2,5euroa yossa oikein siistissa paikassa josta loytyi lammin suihku ja kaapelikanavat televisiossa.
Normaaliin Vietnamilaiseen elamankulkuun yritimme tutustua ottamalla minibussin Tam Cocin pikkukylaan ja siella kierrella katsellen, mutta harmittavasti yksi paiva tallaiseen oli liian vahan. Kohtalaisen turisti-hompotykseksi matka meni, mutta nakymat taalla olivat upeat. Mahtavia karstikallioita joiden seassa meloimme pitkin kallioissa olevia luolia sivuten riisiviljelmia joissa paikalliset uurastivat. Viimeinen paiva maassa menikin sitten kuumeessa. Horkassa peiton alla makaaminen 20 tuntia putkeen on aina yhta miellyttava kokemus. Onneksi seuraavana paivana olo oli jo kohtalaisen normaali.
Täällä koko kuvagalleria. Pahoittelut kuvatekstien ja nimien puuttumisesta. Kysymyksiin vastataan kyllä.
Jätä kommentti 01.02.2007 Thu 09:52
Kambodza ja punakhmeerit
Matka Phnom Penhiin oli siis ensimmäinen ‘ulkomaanmatkamme’ täällä ja matka-ajankohtana oli 18. - 22.1. Oli hienoa päästä hieman tarkastamaan erilaista maisemaa ja elämistä, hieman saada kuvaa kuinka asiat täällä Bangkokissa ovat. Kambodzan hintataso tuli hienoisa yllätyksenä tälle matkaseurueelle ollen jopa kalliimpi kuin Bangkok. Paikallinen rahankäyttö oli hieman sekavaa, sillä hinnat ilmoitettiin sekä dollareissa että realeissa ja vaikka maksoit dollareissa, sait realeja takaisin. Ja paikallisille oli helppoa pyöristää monet hinnat tasadollareihin. Joten jos sillä maksoit, todennäköisesti aina hävisit.
Phnom Penhiä, Kambodzaa muutenkin, leimasi vielä jonkinlaisella kehitysasteella olo. Kaupungista löytyi paljon kerjäläisiä, TukTuk- kuskeja nukkui kymmennittäin ulkosalla moponsa päällä, jopa keskustan läheisyydessä oli hiekkakujia jotka muistuttivat enemmän Mogadishua kuin esimerkiksi Bangkokia ja elämä muutenkin oli hieman sekavaa. Jopa kaakkoisaasian mittakaavalla. Yksi Phnom Penhiä leimaava piirre oli myös viheliäimmät TukTuk- kuskit mitä täällä ollessa on vastaa tullut. Kilpailu länkkäreiden dollareista oli rajua ja bussista ulos tullessamme eteen kurvasi tusinoittain tarjouksia huutelevia kuskeja jotka saattoivat tarrata kädestä kiinni ja lähteä retuuttamaan omalle mopolle päin. Länsimaalainen rauhallisuus oli aina valttia ja ilmoitus kovalla äänellä alkuun, että EI TUKTUKKIA rauhoitti suurimman osan tästä mehiläislaumasta. Jäljelle jääneet yrittivät vielä(Ei sanana tarkoittaa heille luultavasti ehkä, ehkä tarkoittaa todennäköisesti ehdottomasti kyllä. Näin voisi kuvitella) tajouksia huudella ja tässä vaiheessa oli oikea aika ilmoittaa omat maksurajat ja osoite mihin tulisi päästä. Pari kertaa saimme tylyn ilmeen osaksemme kun tingimme matkan huomattavasti halvempaan hintaan kuin mihin ensimmäinen hyeena oli suostunut. Tasan ei aina käynyt onnen lahjat ja sillä mentiin millä halvimmalla päästiin. Ja aika halvalla aina päästiin.
Phom Penhin ilmapiiriä värittää myös lähihistorian tapahtumat. Vasta 70-luvun lopulla tapahtunut punakhmeerien valtaannousu ja sitä seuranneet joukkokidutukset ja -teloitukset tulivat järkytyksenä esille, kun vierailimme surullisen kuuluisassa Tuol Slengin kidutusmuseossa. Museo on juurikin samoissa tiloissa missä punakhmeerit kiduttivat jopa satunnaisesti vangittuja vankejaan. Tilat olivat entinen koulurakennus, keskellä normaalia asutusta… Paikan historia on karmaiseva ja hyvän esittelyn paikasta antaa Wikipedia. Niille jotka eivät tapahtumista tiedä mitään, suosittelen lukemista. Punakhmeerit olivat vailla järkeä ja inhimillisyyttä oleva ‘puolue’, joka tappoi ihmisiä mitä ihmeellisimmillä perusteilla
saadakseen mieleisensä maan: jos osasit vieraita kieliä, jos käytit silmälaseja, jos kätesi eivät olleen kuluneet työnteosta - kuolit. Suuri osa teloittajista ja ’sotilaista’ oli vasta nuorukaisia jotka kuuliaisesti tottelivat käskyjä.
Toinen matkan huippukohta oli matka Angkor Watin temppeleille. Maailman suurin uskonnollinen monumentti oli nimensä veroinen ja uskomaton kokonaisuus. Yhden päivän retki paikalle riitti juuri ja juuri näkemään itse Angkor Watin temppelin(siis vain yksi monesta) ja Bayon- nimisen temppelin. Angkor wat on valtaisa temppeli jonka jokainen kulma on koristeltu pienillä yksityiskohdilla. Temppelin alue tta ympäröi 190 metriä leveä vallihauta joka kertoo alueen ja paika koosta jotain. Sisääntulo Angkor Wattiin on jo itsessään jonkinlainen elämys ja edessä levittäytyvä 1100- luvulla rakennettu 65 metriä korkea rakennus on, no, mykistävä. Temppelialueen vieressä ollut Seam Reap- niminen kaupunki toimi tukikohtana ja olikin yllättävän viihtyisä paikka. Kaupunki tosin henki uusia rakennuksia ja länsimaalaisia vaikutteita, mutta palveli hyvin yhden yön väsyneitä matkailijoita.
Takaisintulomatkaa pohjoisesta väritti bussimatkalla jalkoihin pelmahtanut kukon pirulainen. Tähän mennessä kukoista ei ole muuta kuin harmia, eikä tämä jästipää tuottanut poikkeusta. Ennen matkaa olimme ostaneet patongit evääksi ja olin huitaissut tämän parempiin suihin jättäen jalkatilaan kasan muruja. Puolessa matkassa kukon omistaja, n.8 vuotias pikkujannu, päätti päästää tämän helttaepelin vapaaksi bussiin ja minnekkäs muualle se riensi kuin meikäläisiä vaivaamaan. Siinä se sitkeästi oli suomenkielisistä kehoituksista huolimatta ja vasta matkan lähentyessä loppuaan saatiin se hätistettyä eteenpäin. Seuraavaan penkkiriviin. Poika huomasi jossain vaiheessa kukon puuttumisen ja vain naurahti huomatessaan sen olevan vapaana bussissa. Mikäs siinä.
Täällä koko kuvagalleria. Pahoittelut kuvatekstien ja nimien puuttumisesta. Kysymyksiin vastataan kyllä.
Jätä kommentti 01.02.2007 Thu 09:43
Kiirettä pukkaa
On ollut niin hässäkkä taas kaiken reissaamisen ja säätämisen ja koulunkäynnin(kyllä, koulua on käyty oikein urakalla ja tehty projekteja) ohella, että tänne Vinkkeliin kirjoittaminen on taas jäänyt hieman vähemmälle. Nyt tarkoitus on aloittaa kirjoittamaan vähän pienempiäkin juttuja, eikä aina valtaisia reportaaseja. Olkoon tämä siis aloitus tälle uudelle aikakaudelle.
Reportaasi on kyllä tulossa jo kahdesta eri paikasta, Kambodzan reissusta Phnom Pehnin kaupunkiin ja Angkor Watin temppeleille, sekä täällä Thaimassa Ayuttahyan temppeleillä vietetystä yhdestä päivästä. Siihen päälle vielä tänään alkava Vietnamin matka, joten kirjoitettavaa riittää. Kuvatkin tulevat, kunhan vaan nettiyhteys antaisi myöten. Palveluntarjoaja Cyber Oasis kun jatkaa samalla linjalla: paskalla palvelulla ja kalliilla hinnoilla. Eilen taas vakuuteltiin että pian kaikki toimii.
Hah, senkun näkis.
Jätä kommentti 24.01.2007 Wed 09:18
Koska meillä on joulu…
Se on tänään.
Tänään on lähtö Vietnamiin, Hanoihin ja tuossa aamusella Saksalainen ystävämme Chris rupesi kyselemään että onko pojilla myös viisumi kunnossa. Häh, viisumi? Eikö sinne pääsekkään niinkuin Thaimaaseen ja Kambodzaan, että kentällä hoidetaan kaikki paperityö? Ei. Sinne tarvii olla etukäteen viisumi. Ja viisumin teossa kestää normaalisti se muutaman päivän. Morjesss….
Tässä vaiheessa alkoi epäluulo hiipiä puseroon ja viisaat päät rupesivat miettimään mitä seuraavaksi? Soittokierros joka paikkaan, että onko isolla rahalla mahdollista saada viisumi parissa tunnissa? Lentojen siirto? Kokonaan menemättä jättäminen? Hetken internetin ihmeellisen maailman selailun jälkeen Gui huomasi, että maailmassa on neljä maata joiden asukkien ei tarvi omistaa viisumia ollakseen 14 päivää maassa. Ja ranskalaisen karjaisun jälkeen selvisi että Suomi on yksi näistä! Voi herraie. Yksi neljästä maasta maailmassa!!!
Joulu tuli siis näille suomalaisille keskellä tammikuuta. Guille asia oli hieman huonompi, sillä mies joutui juuri äsken lähtemään tekemään viisumihakemusta(nopeimmillaan kestää yhden päivän) joka maksaa sellainen 60 - 150 euroa. Tämän jälkeen lentokentälle vaihtamaan lentolippu huomiseksi, sillä puhelimella se ei onnistunut. Tästä lisää maksettavaa jonkun kymmeniä euroja. Tähän päälle vielä kun lisätään siirtymiset ja kaikki maksut, tämä pikku unohdus tuli maksamaan miehelle parisensataa euroa. Kaikenkukkuraksi Guin on pakko käydä Thaimaan rajojen ulkopuolella uusimassa Thaimaan viisumi tänä viikonloppuna, eikä oikein näin voi jättää menemättä meidän mukana Vietnamiin. Sääliksi kävi. Ja mies on vielä krapulassa.
On hyvä olla Suomalainen.
Jätä kommentti 24.01.2007 Wed 09:13
Paikallisia erikoisuuksia ja ihmetyksen aiheita, osa II
- Yes voi sanoa ihan mihin asiaan vain. Se ei tarkoita välttämättä mitään. Varsinkin taksikuskit suosivat tätä hienoa sanaa.
- Eräs tyyli kerätä rahaa, on laulaa mikrofoniin joka on yhdistetty kaulassa roikkuviin kaiuttimiin. Pyörätuolissa jota vanhempi herrasmies vetää eteenpäin. Ihmisruuhkassa, laulaja selkä menosuuntaan päin. Laulaen kauniisti kuin merilokki. Se on hienoa se.
- Kampuksen alueella asustaa 1,5 metrinen varaani joka liikkuu siellä vapaasti. Mahta olla aika mötikkä, itse en tosin ole vielä nähnyt.
- Tiemme vieressä jossa asumme, on oja. Ojassa elelee kymmeniä n.30 senttiä pitkiä kaloja joiden pyydystämisestä kalamies-Tuupolakin olisi ylpeä.
- Talvella saattaa olla viileä, jopa täällä ‘maailman kuumimmassa kaupungissa’.
- Jos internet-yhteyden hintaa nostetaan, on sopivaa samalla laskea yhteyden nopeutta.
- Koulun seinillä lukee että jos lunttaa, saa hylätyn arvosanan kurssista ja muuta ekstrasälää. Pistokokeissa edessä istuva opiskelija yritti koko ajan kysellä, että näyttäisin paperini hänelle. En ymmärtänyt. Tarpeeksi kauan kyseltyään otti kameran esille ja nappasi kuvan vastauspaperistani. Kesken koetilaisuuden.
- Tunnilla opiskelijat hyörivät, pyörivät, vastaavat avoimesti puhelimeen, lörpöttelevät kovaan ääneen, nukkuvat, ramppaavat muualla ja häsläävät avoimesti. Vähän kuin suomesssa, mutta kerrottuna viidellä. Opettajaa ei juuri arvosteta.
- Opiskelijat saattavat opetustunnin aikana olla ties missä. Kun on aika katsoa läsnäolijat, ovesta purskahtaa lauma opiskelijoita. Kanssaopiskelijat soittavat tyypeille, että kannattaa tulla käymään luokassa ‘tekemässä läsnäolo’. Sama pätee pistokokeissa.
2 Kommenttia 09.01.2007 Tue 11:18
Kaikkien päivitysten äiti
Noniin, rakkaat lukijat.
Tuolta tilastoista kun kävin kurkkaamassa, niin huomasin että kyllähän tääläkin jokunen ihminen käy näitä juttuja lukemassa. Melkeimpä joka päivä, vallatonta. Todennäköisesti tappaakseen aikaa töissä tai muuten etsiessään jotain turhanpäiväistä ajankulua. Heh. Jokatapauksessa, syy siihen että en ole päivittänyt tänne HYVIN pitkään aikaan on se, että olen joutunut todella surkean yhtiön asiakkaaksi ja uhriksi.
Täällä asuntolassa kun vaihtui internet-palveluntarjoaja Cyber Oasis nimiseen puljuun tuossa joulukuun puolessavälissä. Samalla kun tarjoaja vaihtui, yhteyden laatu putosi kuin lehmänhäntä eikä esimerkiksi Vinkkelin päivittämiseen ollut mitään asiaa, saatika sitten puhua Skypellä, tehdä töitä verkon kautta tai käyttää verkkopankin palveluita. Luulen että Suomessa kännykällä surffattiin iloisemmin kuin täälä ‘Hi-Speed Internetillä’. Täkäläiseen tyyliin oli sopivaa samalla rykäisyllä nostaa myös palvelun hintaa. Yhteydet huononee, hinnat nousee, kuinka sopivaa tehdä tämä samalla kertaa. Tämä lopputulos vaihdoksesta ei todellakaan sopinut länsimaalaiseen ajattelumalliin, ja tästä alkoi valitussoittojen ja -käyntien kierre Cyber Oasiksen toimistolle.
Yhteys kun ei valituksista huolimatta ruvennut pelaamaan toivotulla lailla, marssimme toimistoon uuden laskun kanssa ja utelimme selvällä lontoolla, jos vaikka ei joka sana menisi perille, että mitäs tälläisen laskun kanssa tehdään jos palvelu kerran ei pelaa? Heitetään kuikkaan?? Onneksi vastassa oli hyvinkin ymmärtäväinen ja kieliä puhuva miekkonen, joka osasi vielä selvittää miksi homma ei toimi. Vastaus tuli hienosti selvitettyä, eli: kantaverkossa on ongelma ison tien ylityksessä, kapasiteetti ei tällä hetkellä riitä käyttäjiä vastaamaan, asuntolamme on kaistanjakaja muille asuntoloille ja tämä aiheuttaa ongelmia. Amerikanmaalta on joku hemmo tulossa laittamaan valokaapelia ties minne ja muutenkin verkkoarkkitehtuuri tulee muuttumaan. Niin hienolta kun se kuulostaakin, joku saa nyrkin keskelle naamaria ellei homma pian toimi. Piste.
Huolimatta tästä riistosta olen kirjoitellut tapahtumia ylös ja tässä tuleekin nyt aikamoinen päivityskavalkaadi. Koska päivityksiä tulee monta yhdellä kerralla, laitoin numeron tällä yhdellä kerralla päivitettyihin juttuihin. Kuinka erityisen hienoa asiakaspalvelua…Tällä kerralla siis kuusi uutta juttua. Kuvat- osio on myös saanut lisää uutta verta ja uusia albumeita löytyy neljä kappaletta. Mukana Sekalaisia otoksia matkan varrelta- niminen albumi mistä lötyy nimensä mukaisesti sekalaista tavaraa. Kiitos ja näkemiin. Lisää päivityksiä tulossa nopeammin kuin tähän asti, se on selviö.
“Ja jos jokin asia on varma, se on aivan varma.”
Jätä kommentti 07.01.2007 Sun 09:18
